Elämää Portsassa ennen ja nyt – tulossa nykydokumentointia kevään kenttätyökurssilla

Tiina Suopajärvi & Niklas Hulden

(på svenska nedan)

Asutko tai oletko asunut Portsassa? Tai tunnetko jonkun (ex-)portsalaisen, jota meidän tulisi ehdottomasti haastatella? 

Kulttuurien tutkimuksen ja Åbo Akademin kulttuurianalyysin oppiaineet järjestävät yhdessä Turun Museokeskuksen kanssa Port Arthurin kaupunginosaan keskittyvän nykydokumentointiprojektin. Portsa valikoitui kohteeksemme, koska siellä on tehty kansatieteellistä dokumentointia myös 1970-luvulla, ja voimme hyödyntää tätä arkistoitua aineistoa projektimme pohjana. Maaliskuusta toukokuulle kestävä projekti toteutetaan osana opiskelijoiden kenttätyökursseja.

Tavoitteenamme on dokumentoida Portsan kaupunginosan arkista elämää ja asumista käyttämällä muun muassa visuaalisia menetelmiä, kuten valokuvausta, haastatteluja ja (osallistuvaa) havainnointia. Kenttätöissä huomioidaan koronarajoitukset, joten esimerkiksi haastattelut voidaan tehdä etänä tai ulkona, havainnointi voi tapahtua verkossa, ja valokuvia voivat ottaa opiskelijoiden ohella/sijasta portsalaiset itse. 

Nykydokumentoinnin ohella olemme kiinnostuneita lähimenneisyydestä, minkä vuoksi myös Portsasta poismuuttaneet ovat lämpimästi tervetulleita haastateltaviksemme. Opiskelijat pääsevät lisäksi tutustumaan aikaisempina vuosikymmeninä kerättyihin Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistossa sijaitseviin aineistoihin. 

Dokumentoinnin tuloksia julkaistaan tämän vuoden aikana muun muassa tässä Kulttuurien tutkijat tuumailevat -blogissa sekä Åbo Akademin Kulturanalyser-blogissa, podcasteina tai videoina. Opiskelijat voivat lisäksi käyttää aineistoja opinnäytetöissään. Aineistot tallennetaan Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon ja ne ovat avoimesti saatavissa tutkimuskäyttöön.

Projekti järjestetään Turun yliopiston etnologian ja folkloristiikan sekä Åbo Akademin kulttuurianalyysin oppiaineiden, Turun Museokeskuksen ja Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkiston yhteistyönä. 

Olethan yhteydessä, jos innostut jakamaan kanssamme kokemuksiasi! 

Turun yliopisto: Tiina Suopajärvi, sähköposti: tiina.suopajarvi@utu.fi 

Åbo Akademi: Niklas Hulden, sähköposti: niklas.hulden@abo.fi

Hankkeen tietosuojailmoitusLataa

Livet i Portsa förr och nu – En ny kurs i samtidsdokumentation på kommande i vår

Har du bott i Portsa? Eller känner du någon tidigare invånare i Portsa som du absolut tycker vi borde intervjua? 

Ämnena Kulttuurien tutkimus vid Åbo universitet och Kulturanalys vid Åbo Akademi ordnar i samarbete med Åbo museicentral en kurs i samtidsdokumentation som koncentrerar sig på stadsdelen Port Arthur. Vi valde Portsa som mål eftersom man där redan på 1970-talet utfört etnologiska undersökningar och det arkiverade materialet kan vi nu utnyttja som klangbotten för vårt nya projekt. Projektets tidsram är från mars till maj 2021 och arbetet utförs som en del av de studerandes fältarbetskurser.

Vi strävar till att dokumentera vardagslivet och boendet i stadsdelen Portsa bland annat genom att använda visuella metoder som fotografering, intervjuer och (deltagande) observation. I fältarbetet tar vi hänsyn till rådande coronarestriktioner, så att t.ex. intervjuer kan göras på distans eller utomhus, observationer kan utföras på Internet och fotografier kan förutom av studenterna tas även av invånarna i Portsa.

Förutom av samtidsdokumentation är vi även intresserade av det förflutna. Därför vill vi gärna intervjua även bortflyttade Portsabor. Studerande får tillgång till material som samlats in under de tidigare decennierna och som finns arkiverade vid Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto (arkivet för historia, kultur och konst vid Åbo universitet).

Resultaten av dokumentationen delges under året i bland annat bloggarna Kulttuurien tutkijat tuumailevat och Kulturanalyser samt i poddar eller videon. Studerande kan även använda arkivmaterial för sina examensarbeten. Fältmaterialet arkiveras vid Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto och materialet är fritt tillgängligt för forskningsändamål. 

Projektet ordnas i samarbete med ämnet etnologi vid Åbo universitet, ämnet kulturanalys vid Åbo Akademi, Åbo Museicentral och Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto. 

Ta kontakt om du vill dela med dig av dina Portsaerfarenheter!

Åbo universitet: Tiina Suopajärvi, tiina.suopajarvi@utu.fi

Åbo Akademi: Niklas Hulden, niklas.hulden@abo.fi

 Piha Portsassa Turun keskustassa. Entisen työläiskaupunginosan asunnot ovat enimmäkseen pieniä.
Gård i Port Arthur i Åbo centrum. De flesta husen byggdes för arbetare och lägenheterna är små. Wikimedia Commons

Kandidaatintutkielma on tie tulevaisuuteen

Kirjoittaja: Sini Saarinen

Sini Saarinen. Kuvaaja: Tommi Vuorinen

Kerron tässä kirjoituksessa omasta kandidaatintutkielman kirjoitusprosessistani ja keskityn itselleni merkityksellisimpiin hetkiin sen aikana. Kronologisen listauksen sijaan pysähdyn miettimään kasvuani etnologina sekä tutkimusprosessia sen tukena. Tämä kirjoitus on kirjoitettu alun perin kypsyysnäytteeksi etnologian kandidaatintutkielmaan, joten luet osaa matkastani.

Kandidaatintutkielman kirjoittaminen on ollut itselleni hyvin pitkä prosessi, sillä olen aloittanut sen jo vuonna 2013 kansatieteen pro seminaarilla ja tutkielma itsessään valmistui vasta kesällä 2020. Tutkielmani aihe, vuokralääkäreiden arjesta ja niiden kuvauksista, oli kolmas hyväksytty aihe, joten senkään puolesta en ole kiirehtinyt – tai kahden ensimmäisen aiheen kohdalla edes kunnolla aloittanutkaan. Seminaarin ja itse työn tekemisen väliin mahtuu paljon elämää ja kasvamista yliopistoyhteisössä sekä sen ulkopuolella. Seminaarin tuoma tuki jäi kuitenkin lopulta puuttumaan arkisesta tekemisestä, joten näin jälkikäteen arvioiden suosittelen työn tekemistä seminaarin aikana. 

Pitkään tutkielmaprosessiini kuuluu paljon tunteita niin häpeästä turhautuneeseen saamattomuuteen kuin innostuksesta iloonkin. Tärkeimpinä tunteina prosessin kannalta koen kuitenkin ne hetket, jolloin epävarmuus on muuttunut oivaltamisen iloksi ja varmuudeksi siitä, että olen tekemässä oikeita ratkaisuja. Ei pidä kuitenkaan hämääntyä siitä, että positiivisia ja ammatti-identiteetin kasvua tukevia oivalluksia olisi ollut erityisen paljon. Määrä kuitenkin korvaa laadun. Tärkeimpänä oivalluksena koin aiheeni löytymisen ja sen tarkentumisen etnologialle tyypilliseksi ­­eli arjen kuvauksien analyysiksi.

Aiheen tarkentumisen tueksi puhuin siitä paljon ja kaikille vähääkään minua kuunteleville ihmisille. Sain paljon apua aineiston käsittelyyn ja tyypillisiin metodeihin keskusteluista ohjaajan ja kulttuurientutkijaystävieni kanssa. Ehkä hieman yllättävästi parhaiten perspektiiviä antoivat kuitenkin keskustelut kauppatieteilijän ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Keskusteluissa onnistuin myös perustelemaan, miksi juuri arjen tutkimus on merkityksellistä esimerkiksi tulevaisuuden työelämää suunnitellessa tai sote-uudistusta tehdessä. 

Olin erittäin innostunut aiheestani, jonka lisäksi löysin hyvän aineiston sen käsittelyyn. Aineistoni koostui jo valmiiksi tehdyistä haastatteluista sekä Lääkärilehden artikkeleista. Pääsin lääkärien arkitodellisuuden äärelle heidän itsensä kertomana ja lehtien yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Haasteelliseksi osoittautui purkaa tämä kaikki ja rakentaa siitä juuri etnologisesta näkökulmasta kirjoitettu teksti. Olin raapaissut ammatti-identiteettini pintaa perustellessani valintojani oman yhteisömme ulkopuolisille ja nyt olin tosi paikan edessä aloittaessani analysoimaan ja kirjoittamaan. 

Etnologi minussa löytyi lukiessani alamme pro gradu -tutkielmia ja väitöskirjoja, joihin välillä kauhistutti verrata keskeneräistä tekelettäni. Hengitin monasti syvään, ennen kuin kirjoitin omien ajatuksieni vertautuvan aikaisempaan etnologiseen tutkimukseen. Keskustelu aikaisemman tutkimuksen kanssa kuuluu tutkielman tekemiseen, mutta se tuntui minusta hurjalta – olinhan vasta harjoittelemassa ja kirjoittamassa vain kandia.

Kirjoitin tutkielmaprosessista tunteiden ja ammatillisen identiteetin kasvun kautta, sillä perustelin itselleni tutkimusongelman tarkentumisen, aineiston rajaamisen, keskeisten käsitteiden valitsemisen ja diskurssianalyysin metodiksi valikoitumisen jälkeen, mikä kandidaatintutkielman tarkoitus oikein on? Prosessin voi purkaa myös hyvän kirjoittamisen ohjeiksi, joita löytyy esimerkiksi yliopistomme opiskelutaitojen oppaasta (joka löytyy Turun yliopiston intranetistä: https://intranet.utu.fi/index/opiskelutaidot/Sivut/Taitava-kirjoittaminen.aspx). Itse koen tutkielmaprosessin matkana ammattilaisuuteen, jonka aikana tunnetaan ja löydetään varmuutta tulevaisuuteen.