Design-antropologiaa

Olin kesken työpäivää kaupungilla. Ihan työajalla. Kulttuurialan työelämätaidon -kurssin ohjelmaan kuuluu ekskursiot kulttuurialan ammattilaisten työpaikoille.

Tänään suuntasin KOP-kolmioon. Sen kuudennessa kerroksessa on ohjelmistotoimisto Taisten toimitilat. Ahtauduimme opiskelijoiden kanssa hissiin ja soitimme ovikelloa. Anna Haverinen tuli avaaman oven. Hän toimii nykyisin yrityksessä digiantropologina. Kengät jäivät eteiseen. Kokolattiamatolla oli mukava tallustella valoisaan avaraan tilaan.

Perillä

Annan tehtävä Taistessa on löytäminen. Hän tekee palvelumuotoilua ja siihen liittyvää palvelusuunnittelua ja tutkimustyötä. Emotieteensä antropologian mukaisesti myös design-antropologia tuottaa syvällistä dataa ihmisistä. ”Design-antropologi selvittää, mitä ihmiset palveluissa tekevät, miksi tekevät – ja miksi he usein tekevät jotain aivan muuta kuin väittävät tekevänsä,” Anna tiivistää Taisten verkkosivuilla omasta työnkuvastaan.

Istuimme karkki- ja viinirypälelautasten kanssa mukavalla sohvalla ja kuuntelimme Annan selostusta omasta työnkuvastaan. Ennen siirtymistään yritysmaailmaan Anna toimi tutkijana: sekä gradun että väitöskirjan aiheena oli kuoleman käsittely verkossa erilaisten muistomerkkisivustojen muodossa. Vuodesta 2012 eteenpäin hän oli ollut mukana erilaisissa palvelumuotoilun, liiketoiminnan kehittämisen ja mobiilipuolen jutuissa. Anna tuntui ihmiseltä, joka oli luonut itse oman työnkuvansa. Niin internet-etnografia kuin design-antropologia olivat kumpikin uusia, jopa tuntemattomia alueita Suomessa hänen niihin tutustuessaan. Annalla on myös blogi, Bits in the space, jos kiinnostut enemmänkin hänen työurastaan.

Työelämäsuuntautunut opetus

Kun kuuntelin Annan esitystä, mietin nykyisten yritysten toimintatapoja. Toimisto oli kuin suuri olohuone, jossa oli mukava tehdä töitä. Työhuoneita ei ollut, ainoastaan neuvotteluhuoneet oli irroitettu avarasta yhteisestä tilasta.  Annan esityksessä värikkäät sanat kertoivat työtehtävistä ja niiden eri vaiheista: löytäminen, design, oppiminen ja teknologia.

Kurssimme yksi tavoite on saada opiskelijat tunnistamaan omia työelämätaitojaan. Mitä luonteenpiirteitä, ominaisuuksia tai taitoja heillä on, ja mitä taitoja he oppivat opiskelun aikana? Mitä on esimerkiksi tutkiminen? Mitä ovat opiskelutaidot?

Gradun tekijöille olen ehdottanut ajattelemaan opinnäytettä hankkeena tai yrityksenä, jossa heidän tulee olla sekä työnjohtajana ja työntekijänä. Sitä tehdessä oppii muun muassa tuottamaan sisältöjä, etsimään tietoa ja järjestämään työympäristöään, suunnittelemaan kuukausi- ja päiväohjelmaansa sekä käsittelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan aineistoa. Ja järjestämään raha-asioitaan. Muun muassa.

Etsiminen

Opiskelijoiden yksi tehtävä on etsiä jatkuvasti omaa opiskelupolkuaan. Se jatkuu työurana. Se, että pääsee sisälle johonkin oppiaineeseen, ei takaa suoraa tietä ammattiin. Tärkeintä mielestäni on se, että opiskelija tunnistaa vähitellen sen, mistä on itse kiinnostunut. Sekään ei ole kaikille selvä. Monet saattavat olla kiinnostuneita hyvin monesta asiasta. Opiskelujen edetessä on jatkuvasti tarkennettava oman kiinnostuksensa kohteita.

Toisaalta työelämää ajatellen on pidettävä silmät auki erilaisille vaihtoehtoisille tulevaisuuden poluille. Kun kuuntelee työelämässä olevia kulttuurialan ammattilaisia, heidän työuransa kuulostaa tarinalta, jota he kertovat. Opiskelija kehittelee mahdollisia työelämätarinoita jatkuvasti. Niistä jokin saattaa näyttää myöhemmin jopa suunnitellulta. Myös Anna kuvasi olleensa aina kiinnostunut näistä asioista, joita nyt tekee työkseen. Mutta niille ei silloin ollut nimeä.