Muu maa mansikka?

Kirjoittaja on kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen, oppiaineen kv-yhdyshenkilö ja ECTS-vastaava.

Tapahtuipa tiedekunnan ja laitoksen sisäpoliittisissa Rake-uudistuksissa mitä tahansa, säilyttää kansainvälinen toiminta ymmärtääkseni merkityksensä niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin YVV:n kannaltakin.  Kansatiede on viime vuosina järjestänyt puolipäiväseminaareja, joiden tarkoituksena on ollut tutustuttaa Fokaus-opiskelijoita sekä virallisiin vaihtojärjestelmiin että myös muista yhteyksistä saatuihin erilaisiin kansainvälisyyskokemuksiin. Kansainvälistyminen on nopeasti muuttunut profilointiajatuksesta normaaliksi arkiseksi ja välttämättömäksi toiminnaksi. Omien opiskeluaikojen ”time-space compression” keskustelut ovat saaneet uusia ulottuvuuksia niin kehittyneiden järjestelmien kuin liikkuvuuden ja tiedonkulun helppoudenkin ansiosta. Lisäksi kv-opinnot ovat nykyisin pakollinen osa tutkintoja.

Vaikka pääotsikkoni voisi viitata niin turismintutkimukseen kuin  yliopistomaailmassa paljon puhuttuun ”aivovuotoonkin”, otettiin torstaina 9.11.2017  järjestetyssä kansatieteen aamupäiväseminaarissa lähtökohdaksi  kansainväliset opinnot ja kokemukset.  Incoming/outgoing vaihto-ohjelmien lisäksi sivuttiin lyhyesti niin kotikansainvälisyyttä, kongressien, seminaarien ja symposiumien maailmaa kuin esimerkiksi tutkimusprojektien yhteydessä tapahtuvien kansainvälisten kontaktien ja kenttätöiden merkitystä sekä erillisiä asiantuntijuusmatkoja.

Kansainvälinen Fokaus

Kansallisten tieteiden nimitys on aikaisemmin johtanut ylitulkintoihin kansallisvaltiosidonnaisuudesta.  Kansainvälinen näkökulma on aina ollut keskeinen osa kansatiedettä ja entistä enemmän eurooppalaista etnologiaa sekä yhtälailla koko Fokaus-oppiaineryhmän toimintakenttää. Intia, Inkeri, Peru, Marimaa, Balkan ja monet muut suunnat kertovat sekä tutkimuksen että siitä johdetun opetuksen luonteesta. Samalla niin hankkeet kuin henkilökohtaisetkin siteet vahvistavat ylirajaisten verkostojen syntymistä. Kansatiede vääntyy usein kansantieteeksi, mutta tässä yhteydessä paremminkin kansainväliseksi eurooppalaiseksi etnologiaksi.

Saksan Würzburgista välitetty seminaarin avauspuheenvuoro (Prof. Helena Ruotsala) liittyi mm. Suomen Akatemian rahoittaman Animal Agency-yhteisprojektin toimintaan. Allekirjoittaneen katsaus liittyi puolestaan kv-toimintamme erilaisiin taustoihin ja sektoreihin asiantuntijamatkoista (Intia), tutkimusprojekteihin (Inkeri) ja kansainvälisiin kenttäkursseihin (Unkari) sekä uudempiin kenttiin (Serbia). Osa näistäkin liittyi oppiaineryhmän yhteiseen tekemiseen. Kaikki hankkeet eivät myöskään katoa rahoituksen loppuessa, sillä useimmiten arkistointi, tutkimus ja opetus jatkavat ja joissakin tapauksissa revisited-teema tuottaa uusia aloitteita ja suunnitelmia.

Vaihtojärjestelmien sisällöt ja kohteet

Erityisesti uusia opiskelijoita varten rakennettu osuus koostui Turun yliopiston kv-keskuksen (Tarja Virta ja Elina Mannonen) erinomaisesta katsauksesta. Esitys kattoi eri ohjelmien (Erasmus, First+, Coimbra, Northt2North, ISEP,  Nordplus  ym.)  profiileja, kelpoisuusehtoja, hakuaikoja, stipendimahdollisuuksia ja paljon muuta. Erikseen otettiin esille oppiaineen omat vaihtopaikat sekä niiden luonne tieteenalaan liittyen. Opiskelijat löytävät tätä infoa varsin helposti verkostakin. Työtä helpottaa kuitenkin kääntyminen oppiaineiden kv-vastaavien puoleen.  Haku vaihto-ohjelmiin on sähköinen, mutta learning agreementin laatiminen, asumisjärjestelyt, kieliongelmat jne. helpottuvat keskustelujen avulla. Tarkemmin olivat esillä Itävallan Graz (Jussi Lehtonen), Unkarin Szeged (Hanneleena Hieta) ja Espanjan/Katalonian Barcelona (Karoliina Haapalehto) sekä opiskelija- että tutkijanäkökulmista.

Kiinalainen juttu

Euroopan rajat katosivat hetkellisesti, kun kansatieteessä  postdoc-tutkijana toimiva Dr. Chuanming Sun esitteli sekä Wuhanin kaupungissa sijaitsevan Central China Normal  University (CCNU, perustettu v. 1903) kotiyliopistonsa mahdollisuuksia että kulttuuriperinnön digitaaliseen suojeluun ja tutkimukseen keskittyvää erillistä tutkimuslaitosta (NRCCI).  Viimemainitussa työskentelee reilut 20 opetus- ja tutkimushenkilöä. Jotakin koko yliopistosta kertoo sen 70 undergraduate-pääainetta,  melkein 100 PhD-ohjelmaa ja 190 maisteriohjelmaa. Vaikka Turun yliopisto on panostanut Kiina-suhteessaan erityisesti Shanghaihin, oppiaine on muutaman viime vuoden aikana ollut tekemisissä perustutkinto-opiskelijavaihdossa Guangzhoun yliopiston ja jatko-opiskelijavaihdossa mainitun Wuhanin yliopiston kanssa. Wuhan-delegaation vieraillessa oppiaineessa omat vaihto-opiskelijamme ilahduttivat vieraita keskustelemalla kiinaksi!

Uutta ja tulevaisuutta

Moni muukin paikka ja sopimus olisi ansainnut kommentteja niin kansatieteestä kuin oppiaineryhmästäkin.  Yhteistyö Puolan (Varsova, Krakowa) kanssa on piristynyt parissa vuodessa ja Irlannin University College Cork jatkaa suosituimpien joukossa. Ukraina nostaa vaikeassakin tilanteessa päätään. Uusimmista virallisista vaihdoista löytyy yliopistoprofiilimme meri-teemaan mukavasti istuva Brest, jonne onkin jo lähdössä tutkijakoulutettavamme Kirsi Sonck-Rautio.  Jatkossa voisimme ehkä yhdistää paremmin koko oppiaineryhmän ajatuksia ja pohtia vaihdon merkitystä niin tulevien kuin lähtevienkin kannalta. Opettaja- ja henkilökuntavaihtoon lähtevien on myös hyvä huomata, että kiinnostavia sisältöjä löytyy muualtakin kuin täysin omaa opinalaa vastaavista yksiköistä.  Tästä näkökulmasta lisää ensi vuoden puolella Serbian Novi Sadista, Teknillisen tiedekunnan Urban Planning and Architecture yksiköstä. Yksikön johtaja, Arkkitehti Dr. Darko Reba on vastaavasti 2017 aikana tulossa Turkuun.

 

Pizza mit dem Prof

Kirjoittaja: kansatieteen professori Helena Ruotsala

Kuunneltuani tiistaiaamuna – varhain – striimatun kommenttikeskustelun HKT-laitoksen uusista tuulista lähdin yliopistolle kertomaan omasta tutkimuksestani. Olen Suomen Akatemian suosiollisella rahoituksella marraskuun „liikkuvana tutkijana“ Würzburgin yliopiston eurooppalaisen etnologian oppiaineessa.

Vierailu kuuluu kahteen projektiin, Suomen Akatemian rahoittamaan Animal Agency in Human Society: Finnish perspectives 1890–2040 sekä Saksan Tutkimusrahaston (DFG) rahoittamaan Die Rückkehr der Wölfe. Kulturanthropologische Studien zum Prozess des Wolfsmanagement in der Bundesrepublik Deutschland. Tarkoituksenani on tutustua täällä tehtävään eläintutkimukseen tuon edelläolevan projektin parissa sekä valmistaa oma artikkeli saman tutkimushankkeen julkaisuun. Teoksen on tarkoitus ilmestyä englanniksi ja sen toinen toimittaja on tämän oppiaineen professori Michaela Fenske.

Miksi olen tutkijana juuri Baijerissa sijaitsevassa Würzburgin yliopistossa, sillä olisihan Saksassa ja saksaa puhuvissa maissa ollut lukemattomia etnologian oppituoleja toinen toistaan mielenkiintoisemmissa ympäristöissä kuten vaikkapa Berliinissä, Hampurissa tai Freiburgissa? Würzburg valikoitui siksi, että aiemmin Berliinissä työskennellyt ja DFG:n susien paluuta käsittelevän projektin toinen johtaja Michaela Fenske aloitti syyskauden alussa professorina täällä.

Olen jo aiemmin tehnyt yhteistyötä hänen kanssaan – Michaela oli mm. Animal Agency -projektin workshopissa Turussa keväällä 2016 – ja yhteistyö jatkuu juuri näiden kahden yllä mainitun projektin puitteissa ja hänen oppilaidensa kanssa. Michaelan mukana Würzburgiin tuli eläintutkijoita muista yliopistoista.

Osa teistä varmaan muistaa vuosi sitten meillä Turussa tutkijavierailulla olleen Elisabeth Luggauerin Grazista;  hän on nyt täällä  assistenttina.  Elisabethin mukana tänne muutti Potkoricasta löytynyt katukoira Peppo, joka on osa Elisabethin tutkimusaihetta tai oikeastaan tutkimusapulainen, sillä Elisabeth tutkii, minkälaisia yhteyksiä on Podgorican kaupungin asukkaiden ja irtokoirien välillä.

Täällä suden paluuta Pohjois-Saksaan tutkiva Irina Arnold opiskeli aiemmin Göttingenin yliopistossa. Hänellä on tarkoitus tulla muutamaksi viikoksi Turkuun ensi kevättalvella. Sitä ennen Irina tekee kenttätöitä Pohjois-Saksassa haastatellen lampureita heidän susikokemuksistaan. Sudet tekevät kovasti paluuta Saksaan; joko imaginäärisesti tai muuten.

Tiistaina 14.11. aloitettiin oppiaineessa uusi tapahtumasarja, “Pizza mit dem Prof“, jonka ensimmäinen vieras olin. Tarkoituksena oli kertoa omasta tutkimuksesta, keskustella ja vaihtaa ajatuksia laajemminkin Human-Animal -opinnoista sekä syödä pitsaa ja juoda kahvia vähän epävirallisemmissa merkeissä kuin perinteisenä vierailuluentona. Mukana olivat erityisesti oppiaineen jatko-opiskelijat, osa maisterivaihteen opiskelijoista ja lisäksi muutama lähiaineen tutkija. Lisäksi keskusteltiin lopuksi Erasmus-vaihdon solmimisen mahdollisuuksista.

Täällä on myös englanninkielistä opetusta ja englannilla pärjää myös yliopiston ulkopuolella. Oppiaine on pieni, professorin lisäksi täällä on kahdeksan tutkijaa, joilla on omat väitöskirjaprojektinsa ja rahoituksensa. Se, mikä eroaa erittäin positiivisesti Turusta, on oppiaineen oma toimistosihteeri sekä ns.  “Wissenschaftliche Hilfskraft“ eli tieteelliset apulaiset.  Nämä viisi osa-aikaista opiskelijaa avustavat erilaisissa tietellisissä tehtävissä ja toimivat tutoreina. He kopioivat, valmistelevat apuna opetusta, etsivät kirjallisuutta ja vaikkapa skannaavat kirjoja ja dokumentteja, kuten eräs heistä skannasi minulle kirjallisuutta.

Würzburg on mukavan oloinen pikkukaupunki, joka kärsi massiivisista pommituksista toisen maailmansodan loppupuolella. Kaupungissa on asukkaita hieman vajaa 130 000. Asutus levittäytyykin keskustaan ja monille kaupungin kukkuloille. Yliopisto on perustettu 1582 ja se on yhä tänäänkin kuuluisa erityisesti  lääketieteellisestä tiedekunnasta, joka on yksi sen 10 tiedekunnasta.

Yliopiston alku voidaan jäljittää jo 1400-luvulle, jolloin tämä Julius-Maximilians-Universität oli yksi kuudesta korkeampaa koulutusta antamaan perustetuista laitoksista saksankielisessä Euroopassa.  Yliopisto voi myös ylpeillä 14 Nobel-palkitulla tiedemiehellä, joista voi mainita Wilhelm Conrad Röntgenin, joka 1895 löysi röntgen-säteet juuri täällä Würzburgissa. Kaiken kaikkiaan yliopiston muutamalla kampuksella on noin 28 800 opiskelijaa ja henkilökuntaa 4 116, joista akateemisiksi työntekijöiksi lasketaan 2 371, joista puolestaan 425 on professoria. Ylopisto on muuten yksi kaupungin suurimpia työnantajia.

IMG_4366

Kuva: Hublandin kampus.

Yksi syy kaupungin ahtaudelle – liikennekaaoksen lisäksi täällä on kova asuntopula ja monet kollegoista asuvat kaupungin ulkopuolella eri kylissä – voisi luulla olevan kaupungissa joka puolella näkyvissä viinitarhoissa. Sanotaankin, että Würzburg on ainoa kaupunki Euroopassa, jossa viinitarhoja sijaitsee kaupungin keskustassa. Mutta alueen viinit ovat hyviä ja niihin minut on tutustettu jo heti ensimmäisenä päivänä.

Vaikka kansainvälistä vaihtoa ei mitatakaan euroilla tai muilla helposti laskettavilla tulosmääreillä, suosittelen vaihtoa mitä lämpimimmin. Tutkijan liikkuvuus esimerkiksi Akatemian rahoittamissa hankkeissa on hieno tapa, mutta myös esimerkiksi Erasmuksen tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Näin voi helposti verkottua tutkijoihin, tehdä tutkimusyhteistyötä, pitää seminaareja ja workshoppeja tai julkaista yhdessä tai yksin artikkeleja, joiden tuloksen (=julkaisu) voi  kääntää jufo-kielelle.

23627131_10212176508821350_1009498310_o

Kuva: Pizza mit dem Proff, seisomassa professori Michaela Fenske.