Kansatieteen Työseminaarissa tutkittiin matkailun ilmiöitä

Fokaus-oppiaineet eli folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede tarjoavat ensimmäisen vuoden opiskelijoilleen mielenkiintoisen ja käytännönläheisen opintojakson, joka on nimetty ehkä pahaenteiseltäkin kuulostavasti Työseminaariksi. Työseminaarissa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat itse pienimuotoisen tutkimushankkeen. Opintojaksolla harjoitellaan siis kenttätöitä: esimerkiksi haastattelurungon koostamista, haastateltavien hankkimista ja haastattelujen tekemistä sekä kenttätyöaineiston ja sitä tukevan kirjallisuuden muokkaamista ymmärrettäväksi, tieteelliseksi tekstiksi.

Kansatieteen Työseminaarissa oli syksyllä 2018 teemana matkailu. Teema ymmärrettiin laajasti ja sitä sovellettiin monenlaisiin aiheisiin. Noora Luukko ja Henna Salonen tutkivat etäsuhteiden arkea soveltaen aineistoonsa Mary Holmesin modernin intiimiyden käsitettä. He huomasivat haastateltavien elävän etäsuhteen takia kuin kahta erillistä elämää, erilaista arjen kokemusmaailmaa. Netta Kylä-Junnila ja Riina Tissari tutkivat lapsiperheiden lomamatkoja. Heidän haastateltavansa korostivat lapsiperheiden matkustamisessa suunnittelun tärkeyttä ja lapsilähtöisyyttä. Janina Kärri, Jonna Parkkila ja Sara Seppälä tutkivat kokemuksia pidempiaikaisesta oleskelusta toisessa kulttuurissa. He huomasivat haastateltavien kertovan kulttuurishokkiin viittaavia tuntemuksia paitsi muuttaessaan ulkomaille, myös palatessaan takaisin Suomeen. Haastateltavat kokivat, että pidempiaikainen asuminen ulkomailla oli jollain tapaa muuttanut heidän tapaansa nähdä maailmaa.

Miska Karhu ja Veera Aliska valitsivat tutkimuskohteekseen K-pop-fanit vertaillen fanimatkailua pyhiinvaellukseen Victor ja Edith Turnerin teorian pohjalta. He löysivät haastateltavien kokemuksista arjen irtautumisen ja yhteisöllisyyden ajatuksia, jotka vertautuvat Turnerien ajatukseen pyhiinvaelluksesta. Katriin Kulevits ja Reea Viitasalo tutkivat turismin kielteisiä vaikutuksia Filippiineillä yksittäisen kuluttajan näkökulmasta. He kiinnittyivät tutkielmassaan keskusteluun turismin haitoista pohtien matkanjärjestäjien ja yksittäisten kuluttajien vastuuta matkailussa. Vastuullisuuden tematiikkaan liittyi myös Janniina Linnarinteen ja Jani Mikkolan tutkielma Airbnb-palvelun käyttäjien kokemuksista. Heidän haastateltavansa pohtivat palvelun sekä kielteisiä että positiivisia vaikutuksia naapurustossa ja lähiympäristössä. Tiia Manninen ja Tomina Lindholm käsittelivät työssään teknologian vaikutuksia Turun keskiaikaisten markkinoiden kävijäkokemukseen. Esille nousi erityisesti kävijöiden arvostama autenttisen tunnelman kokemus ja ristiriitainen suhde teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Tutkielmat käsittelivät siis hyvinkin monenlaisia aihepiirejä. Yhteistä niille oli kuitenkin menetelmällinen samankaltaisuus. Kaikki lähtivät rohkeasti tekemään haastatteluja, monet ensimmäistä kertaa ikinä. Opiskelijalle kokemus Työseminaarista saattaakin joskus tuntua ”sukellukselta syvään päähän”, joten on koettu hyväksi tehdä tutkielmat yhdessä, joko parityöskentelynä tai kolmen hengen ryhmissä. Oli jälleen hienoa huomata, miten aloittelevilla kulttuurintutkijoilla on tekemisen iloa ja luontevan aito tapa kohdata tutkittavamme, ihminen erilaisissa ympäristöissään.

Maija Mäki

Artikkelikuva: Maalaus on junaradan alikulkutunnelista Ruukista. Se on tehty Kohtaamisia alikulkutunnelissa -hankkeessa. Kuva: Riitta Kärki.

Negatiivista turismia Barcelonassa – Kokemuksia kandidaatin tutkielman teosta

Tämän tekstin on kirjoittanut kansatieteen maisterivaiheen opiskelija Karoliina Haapalehto.

Tein kandidaatin tutkielmani viime keväänä Barcelonan turismista. Valitsin aiheeni keskiöksi Barcelonan, sillä ollessani siellä vaihdossa syksyn 2016, koin turismin vaikutukset henkilökohtaisesti. Turismin tutkiminen taas on kiinnostanut minua pitkään ja varsinkin MAVY-opinnot eli matkailualan verkostoyliopiston sivuaineopinnot saivat minut kiinnostumaan turismin vaikutuksista. Toisaalta matkailu aiheena sopii hyvin myös kansatieteeseen, joten loppupeleissä kandidaatintutkielman aiheen valinta tapahtui helposti.

Barcelona on minulle tärkeä paikka, mutta se on myös yksi Euroopan suosituimmista kaupunkikohteista. Sen suosio on lähellä Pariisia ja Lontoota, vaikka pinta-alaltaan se on niitä paljon pienempi. Omin sanoin kuvailisin Barcelonaa kompaktin kokoiseksi kaupungiksi, missä voi yhdistää ranta- ja kaupunkiloman unohtamatta omaleimaista kulttuuria. Pelkästään ruokakulttuuri sekä kieli tekevät Barcelonasta ja Katalonian alueesta uniikin. Ei siis ihme, että turistit ympäri maailmaa haluavat vierailla kaupungissa.

Kandidaatintutkielmassani halusin keskittyä turismin negatiivisiin vaikutuksiin, tavoitteenani selvittää miksi turismiin suhtaudutaan kriittisesti ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet matkailun negatiivisten ilmiöiden korostumiseen. Myös aiheen ajankohtaisuus oli kenttätöitä tehdessä suuri etu. Kaupungin sosio-ekonomisen kantokyvyn ollessa kuormitettu, oli Barcelonassa samaan aikaan tapetilla kansanäänestys Katalonian itsenäisyydestä, sekä toisaalta myös 17.08.2017 tapahtunut terrori-isku Barcelonan pääkadulla Las Ramblasilla. Aiheesta kirjoitettiin jatkuvasti uutisia ja Barcelonan tilanne tulee olemaan varmasti jatkossakin pinnalla. Barcelona ei myöskään ole ylikuormittumisen kanssa yksin, sillä Euroopassa monet muutkin kaupungit kamppailevat massaturismin kanssa. Varsinkin Venetsian kohdalla puhutaan teemapuisto-ilmiöstä, jossa kaupungin fyysinen rakenne on uhattuna ja paikalliset joutuvat muuttamaan pois turismin tieltä. Nämä samat ongelmat koettelevat myös Barcelonaa, sillä vuokrien kallistuessa ja Airbnb:n vallatessa asunnot, monilla paikallisilla ei ole enää varaa asua kantakaupungissa.

987ADEEE-F29C-4D67-8407-89F24C568F18

Tutkielmani kirjoittaminen oli kiinnostavaa ja toisaalta myös opettavaista. Kirjoitin työni suomessa, vaikka kävinkin prosessin aikana Barcelonassa aistimassa Katalonian kansanäänestyksen tunnelmia. Tutkielmani osaksi liitin myös haastattelun, jonka tein sähköpostitse katalonialaisen turismin vastaisen Arran-järjestön kanssa. Järjestöön kuuluva haastateltavani kertoi avoimesti mielipiteitään turismista paikallisen näkökulmasta, jotka mielestäni täydensi hyvin tutkielmaani. Kaiken kaikkiaan minulle jäi kandidaatin tutkielmani kirjoittamisesta inspiroitunut olo ja haluan jatkaa samaa teemaa myös gradussani. Olen lähdössä keväällä 2019 uudestaan vaihtoon, ja tällä kertaa kohteekseni valikoitui Alankomaat. Amsterdamin kärsiessä samoista massaturismin ongelmista kuin Barcelona, uskon, että gradussani jatkan turismin tutkimusta.

Kaikille aiheesta kiinnostuneille, Yle Areenasta löytyy mielenkiintoinen dokumentti turismin ongelmista Euroopassa.

Matkailua ajassa – matkailualan opintoja kulttuurintutkijoille!

Matkailu on viime vuosina noussut yhdeksi merkittäväksi kasvualaksi Suomessa. Matkailuala työllistää; matkailuliiketoiminnassa ja matkailun kehittämisessä tarvitaan monenlaista osaamista ja asiantuntijuutta. Kulttuurintutkijalle matkailuala voi näyttäytyä kiehtovana, mutta myös vaativana työskentely-ympäristönä ja tutkimuskohteena. Tänä keväänä kulttuurintutkimuksen opiskelijat saattoivat valita lukujärjestykseensä opintojakson Matkailua ajassa – matkailun historialliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Tätä uutta opintojaksoa oli suunniteltu viime vuoden ajan; mukana suunnittelutyössä olivat lisäkseni Turun yliopiston yleisen historian professori Leila Koivunen sekä maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja Eeva Raike. Käytännön toteutuksesta vastasivat yleisen historian tohtorikoulutettava Johanna Skurnik sekä kansatieteestä valmistunut Marianne Mäkinen ja suunnittelukolmikko palasi jälleen ohjaimiin tuutoriopettajina, kun opintojakso käynnistyi tämän vuoden alussa.

Matkailualaa on voinut yliopistotasolla opiskella Matkailualan verkostoyliopistossa MAVYssa, joka järjestäytyi uudella tavalla viime vuoden aikana. Tällä hetkellä verkoston yliopistot tarjoavat matkailualan monitieteistä opintokokonaisuutta (25 op), joka koostuu jäsenyliopistojen tuottamista verkko-opinnoista. Opintojen kautta matkailualan opiskelija perehtyy esimerkiksi matkailualan liiketoimintaan, matkailuoikeuteen, matkailun historiaan ja matkailun erilaisiin ilmiöihin kuten kestävän matkailun muotoihin. Verkoston toimintaa koordinoi Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos ja Turun yliopistossa MAVY-koordinaattorina toimii Juulia Räikkönen kauppakorkeakoulusta.

MAVY on perinteisesti tarjonnut matkailun historiaan ja kulttuurisiin näkökulmiin liittyviä opintoja – erityisesti Turun yliopiston yleisen historian oppiaine on profiloitunut matkailun historian tutkimuksessa. Tätä perinnettä haluttiin MAVYn uudistuessakin jatkaa; halusimme rakentaa opintojakson, joka yhdistäisi matkailun historian pääpiirteitä, kulttuuristen ulottuvuuksien tarkastelua sekä matkailun tulevaisuuksien pohdintaa. Päädyimme rakentamaan verkkokurssin Moodle-alustalle, jonne tuli lähes 60 opiskelijaa verkoston eri yliopistoista. Verkkoon koottiin niin video-ohjeita ja videomateriaaleja kuin myös verkkoaineistoja ja linkkivinkkejä liittyen matkailun tutkimukseen. Opiskelijalle rakennettiin kahdeksan viikon pituinen aikamatka, jossa hän pääsi aluksi perehtymään matkailun historiaan, jonka jälkeen opiskelijat lähtivät muodostamaan virtuaalisissa pienryhmissä kulttuurimatkailureittejä. Lopuksi opiskelijat muodostivat samoissa pienryhmissä valitsemistaan reitin kohteista matkailun tulevaisuuskuvia. Opiskelijat työskentelivät siis koko ajan verkossa hyödyntäen erilaisia työskentelyalustoja ja digitaalisen kommunikaation keinoja.

Opintojakson suunnittelijalle ja tuutoriopettajalle oli jännittävä ja mielenkiintoinen hetki, kun opintojakso lopulta pyörähti käyntiin. Emme esimerkiksi tienneet etukäteen, kuinka paljon opintojaksolle ilmoittautuisi opiskelijoita. Ison ryhmän ohjaaminen on vaativaa ja olimme suunnitelleet muutoinkin myös melko monimuotoisen opintojakson. Opiskelijat osoittautuivat kuitenkin motivoituneiksi ja itseohjautuviksi; myös ryhmätyöt onnistuivat erinomaisesti, vaikka opiskelijat olivat käytännössä toistensa kanssa tekemisissä ainoastaan digitaalisin keinoin. Pienimuotoisista teknisistä ongelmista huolimatta opintojakso oli niin tuutoriopettajien kuin opiskelijoidenkin kannalta ainakin palautteen perusteella positiivinen kokemus.

Opetuskokemuksena tämä opintojakso nousee myös yhdeksi miellyttävimmistä. Opintojakson koostaneet Johanna ja Marianne olivat tehneet hienoa työtä ja opintojakson tuutorointi oli vaivatonta, kun tuutoriopettajien yhteistyö sujui jouhevasti. Opintojaksoa kehitetään edelleen palautteen perusteella ja toivomme opiskelijoidemme löytävän tämän opintojakson ja muutoinkin MAVY-opinnot ja matkailualan työllistymis- ja tutkimukselliset mahdollisuudet. Matkailussa on potkua – niin työllistymisen kuin tutkimuksenkin kannalta!

Maija Mäki

Tutustu lisää matkailualan koulutukseen ja matkailualaan Turun seudulla:
Visit Turku
Turun matkailuakatemia
Lounaistieto: tietoa matkailualasta Varsinais-Suomessa