Kansatieteilijät mediatutkijoiden konferenssissa

Nomadeja ja talonpoikia -hankkeen (Koneen Säätiö 2017–2019) kansatieteilijät Hanneleena Hieta (TY, kansatiede) ja László Mód (Szegedin yliopisto, kansatiede ja kulttuuriantropologia) osallistuivat touko-kesäkuun vaihteessa Unkarin Szegedissä pidettyyn CEECOM 2018 (11th Central Eastern European Communication and Media) konferenssiin. Hanneleena Hieta kirjoittaa tässä blogitekstissä konferenssin annista.

Kolmipäiväisen konferenssin pääpuhujat olivat poliittisen historian professori András Bozóki (Central European University), journalistiikan professori Epp Lauk (Jyväskylän yliopisto), median ja kulttuurianalyysin professori Sabina Mihelj (Loughborough University) ja urbaanin ja alueellisen suunnittelun professori Jérôme Monnet (University of Paris-Est, Marne-la-Vallée). Esityksissä tuli esiin se, miten tutkimuksessa on aina mietittävä alueellisia ja yhteiskunnallisia eroja, eikä jossain (yleensä ”lännessä”) kehitettyjä teorioita ja niiden olettamia kehityssuuntia voi suoraan tuoda ympäristöön, jossa historiallinen ja yhteiskunnallinen viitekehys on erilainen.

Keynote-esitelmien lisäksi konferenssin jakautui useisiin paralleeleihin paneeleihin. Oma esitelmämme Szobori búcsú: a multiple times invented tradition (Patsaan muistojuhla: useaan otteeseen keksitty perinne) sijoittui professori Jérôme Monnet’n johtamaan paneeliin nimeltä Spaces of the nation: constructing spaces, memories and rituals (Kansakunnan tilat: tilojen, muistojen ja rituaalien konstruointi), minne se sopikin oikein hyvin. Esitelmämme perustui hankkeessa tekemäämme arkisto- ja kirjastotutkimukseen ja haastatteluihin. Työstämme sen pohjalta parhaillaan myös yhteisartikkelia. Samassa paneelissa esiintyi myös yhteistyökumppanimme mediatutkimuksen apulaisprofessori Bertalan Pusztai, alkuaan kansatieteilijä hänkin. Hänen aiheensa oli Exoticing minority traditions in culture economies: invented traditions in rural festivals (Vähemmistöperinteiden eksotisointi kulttuuritaloudessa: keksityt perinteet maalaisjuhlissa). Se perustui useisiin kenttätyöhankkeisiin, joissa on tutkittu erilaisia kyläjuhlia ja niissä (kaupallisesti) hyödynnettyä etnistä perintöä.

Konferenssissa sai paljon ajankohtaista tietoa itäisen Keski-Euroopan median ja yhteiskuntien tämänhetkisistä polttavista kysymyksistä. Kulttuurientutkijoiden on helppo sulautua mediatutkijoiden konferenssiin, koska tutkitut kysymykset kuitenkin peremmiltään ovat kulttuurisia. Etenkin puolalaisilla ja unkarilaisilla tutkijoilla oli paljon kriittistä ja analyyttista sanottavaa, mikä kaiken kaikkiaan on hyvä ja terve merkki tieteen elinvoimaisuudesta.

Oma hankkeemme jatkaa tutkimuksen merkeissä vielä vuoden. Vuonna 2019 kokoonnumme pieneen seminaariin Szegediin yhdessä kansatieteen ja mediatutkimuksen laitosten opiskelijoiden ja tutkijoiden kesken, mikä summaa hankkeen annin. Seminaarin aiheena ovat rituaalit, kulttuuriperintökohteet ja kansallinen historiallinen kuvasto. Seminaarille ei tosin vielä ole keksitty hyvää nimeä.