Miltä tulevaisuuden museo voisi näyttää? Toiminnallisuutta museologian opetukseen!

Kirjoittajat:
Maija Mäki on Turun yliopiston kansatieteen ma. yliopisto-opettaja, joka opettaa myös museologiaa.
Sirkku Pihlman on Turun yliopiston museologian oppiaineen hoitaja.

Monen fokaus-opiskelijan (vaikka ei suinkaan kaikkien) haaveammatti löytyy museokentältä. Suosittu sivuaine on museologia, johon Turun yliopiston opiskelijat ohjautuvat pääsykokeen kautta. Museologian opintoihin liittyy paljon käytännönläheistä työskentelyä museo- ja kulttuuriperintöteemojen parissa.

Turun yliopiston museologian opiskelijat aloittavat opintonsa Johdatus museologiaan -opintojaksolla. Opintojaksolla tulevat tutuiksi museologian jotkin keskeiset käsitteet ja ajattelutavat, ja museoiden historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta hahmotellaan. Parasta opiskelijoiden mielestä ovat opintojakson ekskursiot, jotka herättelevät huomaamaan, miten monin tavoin menneisyys on läsnä ympäristössämme ja tutustutaan siihen, miten paikallismuseo toimii yhteisössään ja ympäristössään. Erityismaininnan saavat museon tarjoama kahvi ja pulla, joilla on museoidenkin yhteisöllisyydessä merkitystä. Opintojaksolta toivotaan myös keskustelevuutta, jota tulevaisuuden museota pohtiva työpaja kurssilla edisti.

Museologian perusopinnot tarjoavat vuosittain toistuvan peruspaketin museo-organisaation ja sen tehtävien monimuotoisuudesta, museoiden kokoelmista ja niiden vaalimisesta, museokommunikaatiosta, museon yhteiskuntavastuista ja lopuksi ympäristödokumentaation kenttäharjoituksen ja harjoittelun.  Aineopintojen sisällöt vaihtelevat enemmän vuosittain. Painotus on kommunikaatiossa ja käytännön sovelluksiin pyrkivässä yhteisvastuullisessa työskentelyssä, usein yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tämä herättää välillä poikkeavuudessaan hämmennystä, osa opiskelijoista taas pääsee elementtiinsä. Toiminnallisia, ei pelkästään verbaalisia yhdessä työskentelyn muotoja on hyvä saada lisää jo perusopintojen kursseille. Mutta millaiset työmuodot saavat aikaan oivalluksia ja rohkeutta tarttua uusiin kysymyksiin?

Tänä syksynä opiskelijoita aktivoitiin Johdatus museologiaan -opintojaksolla pohtimaan tulevaisuuden museota. Työpajamuotoista työskentelyä edelsi ”Museot ja uudet teknologiat” -teemalla pidetty alustus. Luennolla pohdittiin museoiden tulevaisuuden kehitystä erityisesti teknologioiden kautta; esille nostettiin esimerkiksi digitalisaation vaikutuksia museokommunikaation kannalta. Työpajatyöskentelyssä abstrakteilta ja ehkä myös futuristisilta tuntuvat pohdinnat konkretisoituivat yhdessä tekemisen ja ihmettelyn myötä.

Ennen työpajatyöskentelyä opiskelijat olivat itsekseen listanneet ”Museo 2050” -teemaan sitoutuen mielestään merkittäviä muutosvoimia, jotka muokkaavat museolaitosta. He olivat myös pohtineet sellaisia museoihin liitettäviä tekijöitä, jotka ovat tulevaisuudessa muuttuneet ja toisaalta sellaisia asioita, joiden he ennakoivat pysyneen suhteellisen muuttumattomina.  Työpajassa opiskelijat alkoivat pienryhmissä jakaa esiymmärrystään ja ajatuksiaan, minkä jälkeen ryhmät alkoivat rakentaa – mistäpä muusta kuin Lego-palikoista tulevaisuuden museota. Tehtävänä oli ideoita sitä, miltä Museo 2050 voisi näyttää, mitä siellä voitaisiin tehdä ja kenelle tulevaisuuden museo olisi suunnattu tai keitä se edustaisi.

Opiskelijat rakensivat pienryhmissä neljä museota.

Poliisimuseo
Tulevaisuuden poliisimuseon teknologisia ratkaisuja.
Luontoa, kulttuuria ja raunioita,
Tulevaisuuden museo: luontoa, kulttuuria ja ennallistettuja raunioita.

Poliisimuseo toimii maanalaisissa tiloissa ja hyödyntää uusinta teknologiaa paitsi energiankeruussa aurinkosähkön avulla, myös virtuaalitodellisuuksia luovan ”pyörteen” kautta. Toinen museo yhdisti luonnon- ja kulttuuriperintöä luoden moniaistisen yhteisöllisen ajanviettotilan. Kolmannessa museossa toteutettiin museokierros sekä fyysisten objektien että virtuaalisten elämysten avulla kahvittelua ja perinteistä kirjeen lähettämistä unohtamatta. Neljännessä museossa luotettiin vaikuttavaan tilalliseen kokemukseen sekä arkkitehtonisiin elementteihin, jossa museorakennus itsessään on jo merkittävä nähtävyys.

Monitoimitila
Tulevaisuuden museo monitoimitilana.
Museoarkkitehtuuri
Tulevaisuuden museo kokemuksellisen tilan luojana.

Lopuksi opiskelijat äänestivät museoista todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuudenmuseon elementtejä. Uuden teknologian elementit saivat ääniä, mutta myös luonnon ja todellisten ihmisten läsnäolo (ei ainoastaan virtuaalinen tai robotisoitu) koettiin tulevaisuuden museossakin tärkeäksi. Tarinallisuus ja oivalluksien jakaminen harjoittivat opiskelijoitamme verkostoituneeseen, yhdessä ideoivaan ja uusiutuvaan museomaailmaan.

Opiskelijamme ovat paitsi tulevaisuuden kokijoita, myös tulevaisuuden tekijöitä. Heille on opintojen kuluessa muodostunut yleensä vahva historian ymmärrys ja näiden pienimuotoisten harjoitusten avulla herättelemme myös tietoisuutta tulevaisuudesta. Historian ymmärryksen ja tulevaisuustietoisuuden kautta saamme tulevaisuudessa kentälle vastuullisia ja tiedostavia museoalan ammattilaisia. Joilla on lisäksi kykyä ja tahtoa kokeilulle.