Arjen pyhä kupponen

Kulttuurialan työelämävalmiudet -kurssilla harjoiteltiin tänä vuonna myös yleistajuista prosessikirjoittamista. Opiskelija Ronja Hindström kirjoitti teen juomisesta.

Edessäsi on höyryävä kuppi teetä tai kahvia. Olet antanut itsellesi luvan vain olla ja nauttia hetkestäsi. Olet arjen pyhyyden äärellä. 

Tieteen termipankki selittää pyhän asiana tai ideana, joka on asetettu erilleen muusta toiminnasta ja jota pidetään yhteisössä perustavanlaatuisena. Monissa kulttuureissa jokin juoma tai ruoka on koettu pyhäksi. Kaikki tuntevat ehtoollisen leivän ja viinin. Aasiassa pyhyyttä edustavat erilaiset teeseremoniat. Kulta Katriinan mainoksessa kahvipurujen laskeminen on taas esitetty pyhänä hetkenä. Kahvin valmistajaa ei saa silloin häiritä laisinkaan. 

Pyhä erotetaan arjesta usein jollain riitillä tai rituaalilla. Rituaalin käsitteellä viitataan yleensä toistettavaan toimintaan, kun taas riitti on itse toimitus. Siirtymäriitin voi jakaa kolmeen osaan: erottautumiseen, välitilaan ja takaisin liittymiseen. Yleensä henkilön asema muuttuu tapahtuman aikana ja koko riitti koetaan yhteisöllisenä. Työsopimukseen kirjattu kahvitauko on juuri tätä. Kuppi teetä tai kahvia on samalla arkinen ja erityinen.

Haudutus eli rituaalinen erottautuminen

Valmistat itsellesi juuri kupposta. Keskityt tähän hetkeen, sillä kyseessä on tarkkaa puuhaa. Luot itsellesi tilan, jossa lasket puruja tai annostelet teetä mukiisi. Tekoprosessin aikana irtaudut muusta todellisuudesta. 

Jokainen tekijä luo oman rituaalinsa kupposen valmistamisen ympärille. Toiselle riittää hyvin yksinkertainen rituaali. Toisille taas höyryävän kupin tuottaminen on todella tarkkaa ja harkittua toimintaa. Se voi olla kotoisa ja arkinen hetki. Toisaalta se voi myös lähennellä jotain erityisempää ja seremonian kaltaista. Joskus rituaali voi olla kahvilassa käyminen. Tällöin irtautuminen muista tapahtuu yleensä kahvilan tiskillä. 

Nauttiminen eli välitila

Kuppi on valmis ja saat olla. Se houkuttelee meitä yleensä rauhoittumaan ja ottamaan aikaa. Usein kuuleekin puhuttavan, miten juuri nyt ei voi tehdä jotain, sillä kahvikuppi on kesken. Juoman valmistus määrittelee tilan, mutta sen nauttiminen taas ajan. Olemme siis erillään muusta arkitodellisuudesta kupin tilavuuden verran. 

Tämä vaihe voi tapahtua niin yksin ollessa kuin seurassa, mutta sen luonne on usein erilainen. Kun olet yksin, saatat lukea tai antaa itsellesi luvan vain olla. Seurassa tilanteeseen liittyy taas vuorovaikutus. Tällöin jaat kuulumisia ja luot yhteyttä selkeämmin muihin. Juoma sulkee toiset ihmiset tilanteen ulkopuolelle, jolloin välitila korostuu. Tässä hetkessä sinä, kupponen ja haluamasi seura olette yhtä. Muulla ei ole väliä.

Tyhjä kupponen eli arkeen takaisin liittyminen 

Nyt hetki on ohi ja kuppi on tyhjä. Sen valmistamiseen käytettiin aikaa ja sen nauttiminen saattoi venyä tai olla lyhyt. Palaamme takaisin arkitodellisuuteen. Se oli kahvitauko työpaikalla, iltatee ennen nukkumista, miksei jopa sunnuntain ensimmäinen kuppi ennen päivän virallista aloittamista. Olemme kuitenkin käyneet läpi siirtymäriitin kaikki vaiheet. Saatoimme muuttua ihmisenä tai sitten emme. Se oli pieni irtautuminen kaikesta muusta. Koimme hetken tärkeäksi. Se antoi meille juuri sitä mitä tarvitsimme. Nyt jaksamme taas seuraavaan kupposeen asti.

Ronja Hindström on kulttuurien tutkimuksen opiskelija ja intohimoinen teen nautiskelija.